perjantai 18. marraskuuta 2011

Ihania lastenvaatteita Huuto.netissä!

Nyt seuraa ihan rehti mainos. :) Mutta pakko on mainostaa, nimittäin Huuto.netistä löytyy pilkkahinnalla tämän syksyn malliston uusia lastenvaatteita Carozelin loppuunmyynnissä.


Esimerkiksi Legon toppa-asuja ja -haalareita, farkkuja, paitoja... Paljon kokojakin jäljellä! Siis toistaiseksi, nopeat syövät hitaat. :)

Ja hei, postikulut sisävaatteille VAIN 2 €! Ulkovaatteille 7 €, joutuu lähettämään sen verran isossa pakettissa, että maksaa enemmän postittaminen.

Kyseessä on sisareni liike, itse olen jo hamstrannut ison kasan lastenvaatteita, vaikka lapsista ei ole vielä tietoakaan! Ottakaapa minusta mallia ja ostakaa nyt kun halvalla saa! :D Ja jouluhan on ihan ovella, löytyisikö täältä hyviä joululahjoja?

Ja jos teillä on kysyttävää näistä vaatteista, niin kysykää toki siellä Huuto.netissä tuotteiden sivuilla. Sanna vastaa mielellään ja antaa lisätietoja! :) Minulta ei kannata kysellä, en tiedä lapsista enkä niiden vaatteista yhtikäs mittään. :D Mutta ohjaan kysymykset sitten toki eteenpäin minua viisaammalle.

Tässä maistiaisia. Kivaa huutelua! :)

torstai 17. marraskuuta 2011

Sami Saari Teerenpelissä

Kävimme eilen Helsingin Teerenpelissä kuuntelemassa Sami Saaren klubikeikan. Tällä kertaa vieraana oli Antti Kleemola. Klubi kuulemma jatkuu kuukausittain, joten sinne siis jatkossakin! Seuraavalla kerralla vieraana on Tuomo Prättälä, pitää pistää kalenteriin. Sen verran hyvä meininki oli ja vielä parempaa musiikkia! Musiikista saatiin myös nauttia varsin ihanan pitkään, melkein pari tuntia! Ja totta puhuen, en kyllä pane pahakseni Teerenpelin mustikkasiideriäkään. :)

En voi sanoa olevani minkään bändin tai artistin varsinainen fani, mutta tykkään monien musiikista. Esimerkiksi juuri Sami Saaren soulmusiikista. Mieluisiin musiikkeihini kuuluvat myös esim. Chris Cornell, Robbie Williams, Muse, U2, Sting, Bon Jovi... U2:n, Bon Jovin, Musen ja Stingin olen nähnyt livenä viime vuosien aikana. Hienoja keikkoja! :) Mikä todella harmittaa, niin Robbieta en ole nähnyt livenä. :/ Kun hän sen yhden kerran oli täällä Suomessa, niin en saanut enää lippuja, harmitus sentään! Ja tekeekökään tuo enää soolokeikkoja missään Suomen lähistöllä, että sopisi minun aikatauluihini lähteä vaikka ulkomaille katsomaan. Pitää tarkistaa asia. :)

Tässä vielä yksi lempparibiiseistäni Sami Saarelta. Tykkäsin enemmän eilisen liveversiosta, mutta hyvä on tämäkin. :)


Joulua odotellessa...


Nyt on taas se aika vuodesta, kun pitäisi pystyä pitämään salaisuuksia kaikista lähimmiltä ihmisiltä KUUKAUDEN AJAN!!!!! En ole kovin hyvä ikinä tekemään mitään yllätyksiä, kun tykkäisin niin kovasti kertoa, mitä kivaa olen keksinyt. :)

En nyt voi täällä paljastaa - vaikka mieli tekisi - mitä keksin miehelleni nimipäivälahjaksi. Hänen nimipäivänsä on juuri ennen joulua. Tottakai meinasin lahjan jo möläyttää tässä yhtenä päivänä, kun olin niin innoissani siitä. Onneksi tajusin ja nielaisin loppulauseen juuri sopivasti! :)

En ollenkaan ole innoissani joulusta, eeeen... :) Joulukoristeita meillä ei kyllä vielä ole missään esillä, vasta haaveilen parvekkeen muuntumisesta valomaailmaksi. Joulukuusenkin paikka on jo katsottuna valmiiksi. Haluaisin niin ensimmäisen oman kuusen, kun kerrankin kotiimme sellainen mahtuisi! Saas nähdä, mistä sellainen täällä Helsingissä hankitaan, tai onhan noita kuusikauppiaita tietenkin. Olen vain tähän asti tottunut pohojalaasena siihen, että kuusi haetaan omasta tai kummisedän metsästä. :)

Ei ole enää pitkä aika jouluun, alle kuukausi! :)

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Lehtikokoelma

Järjestin lehtikokoelmaani uudelleen. Päätin jopa heittää kasan lehtiä paperinkeräykseen! Iso pussillinen lehtiä lähtee myös kiertoon, jospa joku muukin haluaisi niitä lukea. Terveisiä äidille siis. :) Kun ei raaskisi heittää kuitenkaan ihan kaikkia paperinkeräykseen... Vähän taitaa olla hamstraajan vikaa minussakin. :)

Ennen järjestin lehdet pahvikoteloihin, mutta ne ovat tulleet täyteen jo ajat sitten ja aloin änkeä lehtiä koteloihin väleihin... Sitten totesin, että lehdethän mahtuvat samalle hyllylle paljon paremmin vain kasaamalla päällekkäin. Voi olla, että taas puolen vuoden päästä hurautan Ikeaan ostamaan niitä pahvikoteloita, mutta nyt on hyvä näin. :)



Säästin kaikki Modat ja Novitat, kuvassa vasemmalla. Niitä on abouttiarallaa 80 kpl tällä hetkellä... Jossain vaiheessa tuokin hylly tulee täyteen, kun lehtiä aikansa tupsahtelee, pitänee sitten ruveta karsimaan vanhimmasta päästä. :D

Toinen hylly sisältää KG-lehtiä sen vuoden ajalta, kun osallistuin lehden Onnistuja-kilpailuun. Tulin kolmanneksi. :) Lisäksi siinä päällä on muita askartelu- ja käsityöidealehtiä, sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kustantamaa Koti-lehteä. On muuten ihan kiva lehti, on monesti hyviä käsityövinkkejä!

Tein suuren ja raskaan päätöksen laittaa kaikki sisustuslehdet (Deko, Avotakka ja Divaani) kiertoon. Rupesin miettimään, että enhän minä niitä lehtiä ikinä uudelleen lue, kun melkein joka viikko tulee uusi lehti. Käsityölehdet ovat eri asia, niitä aina silloin tällöin pläräilen ideoita etsien. Siis huom. KIERTOON, eli annan ne eteenpäin, niin minun ei tarvitse tehdä sitä mahdotonta päätöstä, heittääkö lehdet pois vai ei, enkä tule tietämään milloin lehtien karmaiseva kohtalo paperinkeräyslaatikkoon joutumisesta tulee olemaan. Paljon ihmisystävällisempi tapa tämä kierrättäminen, annetaan lehdet vain uuteen hyvään kotiin. :D

Tämähän oli tosi huipputärkeä postaus, mutta halusin kuitenkin raportoida tästä suuresta ajattelua vaatineesta tämänpäiväisestä urotyöstäni! :)

maanantai 14. marraskuuta 2011

Nostalgisia hetkiä kotokotona

Vanhempani ovat päättäneet käydä läpi omakotitalonsa tavaroita nähtävästi hyvin perusteellisesti, nyt vuorossa on ullakko. Tsemppiä vaan urakkaan! :) Tämä koskettaa siis minuakin. Minua varten on aina odottamassa jos jonkinlaista laatikkoa täynnä vanhoja tavaroitani. Olen niitä sitten käynyt läpi ja muistellut menneitä. Ihan hauskaa puuhaa kylläkin, ei siinä mitään! :)

Toin viime Pohjanmaan käyntikerrallani mukanani Helsinkiin laatikollisen kaikenmoista tavaraa. Paljon meni kyllä vanhoista tavaroista kirpparille, roskiin tai muistolaatikkoon. Muistolaatikko on laatikko, johon laitetaan ne tavarat, joita ei pysty heittämään pois, mutta jotka pitää säilyttää ja jotka käydään läpi vasta sitten kun seuraavan kerran muutetaan. Tiedätte varmaan kyseisen laatikon. :)

Tässä muutama kuva jutuista, jotka toin itselleni muisteltavakseni tänne Helsinkiin. Lisäksi toin monta pussillista kankaita äidin kätköistä, ruutuvihkojakaan ei tarvitse ostaa seuraavaan 10 vuoteen, vanhoja käsityölehtiä...

Dumbo sai päähänsä morsiustiarani. :) Ai että se on kaunis edelleen! Ostin hääpukuni aikoinaan Juhla-asusta, joka vuonna 2005 oli Kasarmitorin laidalla, mutta ilmeisesti on nyt muuttanut siitä paikasta. Myös tiara on hankittu samasta paikasta. Halusin silloin jonkin koristeen kampaukseeni, mutta en mitään mahdottoman koristeellista ja isoa, mutta en myöskään mitään yksinkertaista. Tämä tiara oli täydellinen ja on edelleen! :)

Katsokaapas kuinka hieno neiti sitä ollaankaan oltu jonakin jouluna 1980-luvun alussa. :)


Pelastin myös kukkopillikokoelmani. Älkää kysykö miksi, mutta niissä on jokin juttu, mistä tykkään! :) Lintujen kanssa minulla muuten on hyvin ristiriitaiset fiilikset. Eläviä lintuja en oikeasti voi sietää, melkein pelkään niitä ja luokittelen ne lähinnä samaan iljetysosastoon hämähäkkien kanssa. En tiedä mikä siinäkin on. Mutta sitten nämä kukkopillit ovat jotenkin ihanan hauskoja ja lisäksi näin vanhemmiten :) minua ovat alkaneet himoittaa Iittalan ja Oiva Toikan lasilinnut. Ne ovat niin kauniita! Vielä ei ole ensimmäistäkään lasilintua hyllyssä, mutta ehkäpä joskus...


Minulla oli pienenä oma poni, Natsu. Oikealta nimeltään Natascha van Veldzicht. Natsu oli shetlanninponi, joka muutti Suomeen aikoinaan Hollannista. Natsu syntyi 1977 ja eli yli 30-vuotiaaksi! Siitä on nyt pari vuotta, kun sain kuulla, että Natsu oli lähtenyt vihreämmille laitumille. En ollut koko ponia nähnyt moneen vuoteen, mutta silti itkin koko iltapäivän, kun suru-uutisen kuulin. Natsu oli niin rakas pikkutytölle! Ja näköjään vähän isommallekin. Natsu sai myös varsoja meillä ollessaan, Tähti-Kastanjan (joka oli siskoni poni), Nikin ja Täplyn. Tuossa alemmassa kuvassa taitaa olla Niki varsana. Heppatyttö olen edelleen ja haaveilen vieläkin ratsastustunneista. Vielä en ole kuitenkaan talleille uskaltautunut. Toivottavasti joskus!

Välillä on ihan kivaa palata lapsuus- ja nuoruusaikoihin. Oli jännää, kun tunteita oli laidasta laitaan, välillä oli haikea olo, välillä nauratti maha kipeänä. Tottakai vähän vielä hävettikin jotkut jutut, että sitä on ollut lapsi joskus. Nythän olen siis niin kokenut jo elämän suhteen, kaikilla 30 ikävuodellani! :D
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...