Minusta on tullut improvisaatioteatterifani. Onpas sanana jotenkin pitkä ja vaikea. :) Mutta olen ihan fiiliksissä aina päästessäni katsomaan jotain esitystä. Viimeksi olin Kansallisteatterin Lavaklubilla katsomassa Riskiryhmän esitystä. Ihan mahtavaa!
Näyttelijät vetävät hatusta lavalla sketsejä, lauluja tai vaikka kolmen vartin mininäytelmän. Yleisö huutelee aiheita, tyylilajeja tai musiikkityylejä, joiden mukaan näyttelijät improvisoivat. Joskus joltakin pettää pokka, mikä tekee esityksestä vain entistä hauskemman. Toisaalta taas välillä ihmettelee, että miten ihmeessä näyttelijä pystyy pitämään ihan pokerinaaman, vaikka yleisö ulvoo naurusta mahojaan pidellen. No, kaikista ei ole näyttelijäksi, niin kun vaikka minusta. :)
Esityksissä on mukana myös muusikkoja, jotka improvisoivat säestykset näyttelijöiden lauluihin ja soittavat taustamusiikkia muihin sketseihin yms. Musiikilla on valtava vaikutus koko esitykseen! Musiikilla voidaan luoda dramaattista jännitystä, hulvatonta showmeininkiä jne.
Seuraavaksi haluaisin jossain vaiheessa nähdä jonkin Stella Polariksen esityksen. Siitä sitten vain varailemaan lippuja. Jos haluatte viettää hauskan illan, suosittelen lämpimästi improvisaatioteatteria! :)
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
maanantai 10. lokakuuta 2011
Vapiano
Kävimme systerin kanssa testaamassa Suomen ensimmäisen Vapiano-ravintolan Helsingissä Rautatientorin kulmalla.
<3 <3 <3 Hyvää huomista synttäripäivää vaan siskolle! :) <3 <3 <3
Ketjulla on paljon ravintoloita ympäri maailmaa ja nyt Vapiano rantautui myös Suomeen joitakin kuukausia sitten. Kiva paikka! Hetken meillä kyllä meni aluksi ennen kuin hokattiin kuinka hommat toimii, sen verran teknistä hommaa kuitenkin. Lue juttua eteenpäin, niin kerron lisää. :)
<3 <3 <3 Hyvää huomista synttäripäivää vaan siskolle! :) <3 <3 <3
Ketjulla on paljon ravintoloita ympäri maailmaa ja nyt Vapiano rantautui myös Suomeen joitakin kuukausia sitten. Kiva paikka! Hetken meillä kyllä meni aluksi ennen kuin hokattiin kuinka hommat toimii, sen verran teknistä hommaa kuitenkin. Lue juttua eteenpäin, niin kerron lisää. :)
Tilattiin yksimielisesti kummallekin Lapin pizzat, 12,90 € kipaleelta. Hyvää oli, mukavan erilainen pizza! Totesimme melkein yhteen ääneen, että kerrankin ravintolapizza maistui lähes "terveelliseltä". Rasva ei tihkunut suupielistä, eikä tullut ähky olo. Mukavan "kirpsakka" kastike oli kuin piste iin päälle. Tässä pizzan kuvaus Vapianon kotisivuilta:
PIZZA DI LAPPONIA
Lapin pizza – kokeile uutuuspizzaamme, täytteenä itsetehtyä pizzakastiketta, savujuustoa, punasipulia sekä ohueksi viipaloitua kylmäsavuporoa. Paistamisen jälkeen koristellaan tuoreella rucolalla sekä maukkaalla karpalo-balsamico-viinietikkakastikkeella.
Vapianossa on omat puolet baarille ja syömiselle, paikkaan voi siis piipahtaa vain lasillisellekin. Jos syödä halusi, sai heti ovesta tultaessa olevalta tiskiltä "lätkän" eli pankkikortin kokoisen kortin. Katsoessamme kortteja lievästi hölmistyneinä :D mukava vastaanottohenkilö selvitti, että tätä korttia näytetään joka pisteessä, jolloin ostokset latautuvat kortille ja ruoat ja juomat maksetaan sitten poistuessa. Varsin kätevä systeemi, ei tarvitse odotella laskua!
Ravintolassa on tarjolla mm. pizzaa, pastaa ja salaatteja ja niitä haetaan omilta tiskeiltä. Pasta lienee suosituin annos tiskien määrästä pääteltynä. :) Marssimme pizzatiskille, josta meille annettiin laite, joka kuulemma sitten tärisee, kun pizza on valmis ja sen saa hakea. Niin jännittävää! :D Tottakai ruvettiin kärsimättöminä odottamaan, että toimiikohan se nyt ja voi voi voi... Ja ruvettiin nauramaan, kun luettiin teksti lätkästä: "Rauhoitu! Ilmoitan heti, kun pitsasi on valmis." Ilmeisesti emme ole ainoita, jotka epäilevät laitteen toimivuutta. Mutta toimi se! Yhtäkkiä lätkä rupesi tärisemään ja saatiin hakea pizzat! :) Hauska systeemi!
Plussaa myös asiantuntevasta ja mukavasta baarimikosta! En nimittäin ollenkaan odottanut, että haettaessa valkoviinilasillisia, baarimikko kysyisi mitä meillä on ruokana. Loistava juttu, ja viini sopi hyvin pizzan makujen kanssa!
Hauska yksityiskohta oli mauste- ja yrttilaatikko jokaisessa pöydässä. Oli aikas kivaa lisätä pizzan päälle tuoretta oreganoa ja basilikaa!
sunnuntai 9. lokakuuta 2011
Rahi ja lattiatyyny
Nojatuolien verhoilusta jäi yli mustaa samettikangasta, joten myös pieni rahi sai uuden päällyksen. Lisäksi kankaasta syntyi vielä lattiatyyny yhtenä iltapuhteena. Saapi nähdä, mihin vielä keksin kangasta käyttää, sitä vielä jonkin verran olisi jäljellä... :)
Tässä rahista kuvia ennen ja jälkeen, sininen vaihtui mustaksi.
Lattiatyyny kätkee sisälleen vanhan ohuen petauspatjan ja muutaman vanhan jo ohueksi kuluneen tyynyn. Pääsivät vielä hyötykäyttöön roskiksen sijasta! :) Laitoin kuviollista samettikangasta vain päälle, muut sivut ovat pinnaltaan sileää mustaa kangasta.
Pinosin petarin ja tyynyt päällekkäin ja harsin vähän niitä yhteen karhulangalla, että pysyvät paikoillaan. Mittasin tyynykasan koon silleen abouttiarallaa :) ja sen mukaan leikkasin kangaspalat. Tarvittiin kaksi samankokoista päätypalaa, kaksi sivupalaa ja pohja ja päällys. Vähän piti miettiä palojen yhdistelemisessä, mutta kyllä se siitä sitten sujui, kun mietti vain tarkasti.
Ompelin viimeisen sauman kiinni käsin, kun olin änkenyt tyyny- ja petarikasan pussin sisään. Ei nyt sattunut olemaan vetoketjua, enkä suoraan sanoen viitsinyt ruveta miettimään mitään neppari- tms. nappisysteemiä, että pussin voisi irrottaa pesuun. Sitten likaantuu kun likaantuu. :)
Tässä rahista kuvia ennen ja jälkeen, sininen vaihtui mustaksi.
Lattiatyyny kätkee sisälleen vanhan ohuen petauspatjan ja muutaman vanhan jo ohueksi kuluneen tyynyn. Pääsivät vielä hyötykäyttöön roskiksen sijasta! :) Laitoin kuviollista samettikangasta vain päälle, muut sivut ovat pinnaltaan sileää mustaa kangasta.
Pinosin petarin ja tyynyt päällekkäin ja harsin vähän niitä yhteen karhulangalla, että pysyvät paikoillaan. Mittasin tyynykasan koon silleen abouttiarallaa :) ja sen mukaan leikkasin kangaspalat. Tarvittiin kaksi samankokoista päätypalaa, kaksi sivupalaa ja pohja ja päällys. Vähän piti miettiä palojen yhdistelemisessä, mutta kyllä se siitä sitten sujui, kun mietti vain tarkasti.
Ompelin viimeisen sauman kiinni käsin, kun olin änkenyt tyyny- ja petarikasan pussin sisään. Ei nyt sattunut olemaan vetoketjua, enkä suoraan sanoen viitsinyt ruveta miettimään mitään neppari- tms. nappisysteemiä, että pussin voisi irrottaa pesuun. Sitten likaantuu kun likaantuu. :)
keskiviikko 5. lokakuuta 2011
Päiväpeitteen värjäystä
Kirjoittelin aiemmin nojatuolien verhoilu -postauksessa, että keksin värjätä sohvan päällä olleen vaalean päiväpeitteen mustaksi. Nyt sain sitten vihdoin aikaiseksi testata kankaan värjäämistä Dylonin Wash & Dye Velvet Black -värillä. 3 pussia väriä iskin koneeseen samaan aikaan n. 3 kg painavan vaalean päiväpeitteen kanssa. Harmi, kun en hoksannut taaskaan ottaa ennen-kuvaa, mutta tässä jälkeen-kuvia kuitenkin.
![]() |
| Oikea puoli |
![]() |
| Nurja puoli |
Sitten värjäyksen jälkeen toki vasta luin peitteen lapusta, että materiaalissa oli 80 % puuvillaa ja 20 % polyesteria. Ja jos lukisi tarkemmin väripussin ohjeita, niin voisi hoksata ENNEN värjäämistä, että polyesteri ei kuulemma värjäänny. Eli saatte ihan vapaasti päätellä kuvista, mitkä osat peitteessä ovat puuvillaa ja mitkä polyesteria. :) Tapanani on yleensä vain testata kaikkea ensin ja lukea ohjeistusta tarkemmin sitten luonnollisesti vasta tuloksen selvittyä. :D
Mutta oikeastaan tuli ihan kiva lopputulos! Tuo oikea puoli on aika vaalea, näköjään on kudottu polyesteria enemmän sille puolelle. Kun taas nurja puoli on yleissävyltään tummempi, enemmän puuvillaa sillä puolella. Tällä hetkellä olen kyllä laittamassa nurjan puolen päälle, on yleisilme tummempi. Laitan lisää kuvia sitten valmiista sohvasta, kunhan tämä peite kuivuu ja saan "nidottua" sen sohvaan kiinni!
Sain Facebook-sivulla Pauliinalta hyvän vinkin huuhdella peitto vielä kerran kiellon päälle värjäyksen jälkeen. Näin tein ja käytin vielä koneen extrahuuhteluominaisuuttakin. Toivottavasti nyt riitti, ettei väriä lähde ja hinkkaannu vaaleaan sohvan pintaan. Toisaalta väliäkö tuolla, tahroja se sohvan alkuperäinen pinta täynnä on muutenkin... :)
Mutta värjääminen oli kyllä helppoa! Aikaahan se vaatii, kun pesukoneen ohjelmat ottavat oman aikansa. Mutta siis ensiksi heitin koneeseen peitteen ja ne 3 pussia Dylonin Wash & Dye Velvet Black -väriä. Pussit piti vain leikata auki yläpäästä ja pistää koneeseen pusseineen päivineen. Pussien ei käynyt kuinkaan, vahvaa muovia ovat. Kun ensimmäinen värjäyspesuohjelma oli loppu, en edes avannut luukkua, lisäsin vain lokeroon pesuaineen ja laitoin toisen 40 asteen ohjelman pyörimään. Lopuksi vielä huuhteluohjelma extrahuuhtelulla :) ja sitten kuivumaan. Tällä hetkellä peite on kuivumassa ja pesukone pesee itseään 40 asteen ohjelmalla ilman sisältöä. Voisi pistää vielä sen huuhtelun lisähuuhteluineen vielä tuon pesun jälkeen, ettei vain seuraavat pyykit muutu kans mustaksi tai harmaaksi... :D
Mutta värjääminen oli kyllä helppoa! Aikaahan se vaatii, kun pesukoneen ohjelmat ottavat oman aikansa. Mutta siis ensiksi heitin koneeseen peitteen ja ne 3 pussia Dylonin Wash & Dye Velvet Black -väriä. Pussit piti vain leikata auki yläpäästä ja pistää koneeseen pusseineen päivineen. Pussien ei käynyt kuinkaan, vahvaa muovia ovat. Kun ensimmäinen värjäyspesuohjelma oli loppu, en edes avannut luukkua, lisäsin vain lokeroon pesuaineen ja laitoin toisen 40 asteen ohjelman pyörimään. Lopuksi vielä huuhteluohjelma extrahuuhtelulla :) ja sitten kuivumaan. Tällä hetkellä peite on kuivumassa ja pesukone pesee itseään 40 asteen ohjelmalla ilman sisältöä. Voisi pistää vielä sen huuhtelun lisähuuhteluineen vielä tuon pesun jälkeen, ettei vain seuraavat pyykit muutu kans mustaksi tai harmaaksi... :D
maanantai 3. lokakuuta 2011
Kirkasvalolamppu ja kaamosväsymys
Terveiset Riikasta! Siksi pidempi postaushiljaisuus, olimme tyttöjen reissulla torstaista sunnuntaihin. Oli tosi kivaa, Riika on mukava kaupunki! Mutta matkakertomusta on tulossa, kunhan saadaan kuvia kehiin. Riikan matka oli kyllä varsin mukava irtiotto näin keskellä syksyä!
Tänäänkin on ihan mahdottoman harmaa ja sateinen päivä. Kävin heti aamusta parturissa, niin oli vielä ihan pimeää! Olenkin nyt jo muutaman viikon ajan käyttänyt taas säännöllisesti kirkasvalolamppua. Olen nimittäin niitä ihmisiä, joille valo on tärkeää. Tai lähinnä, että saan valoa juuri oikeaan aikaan vuorokaudesta. En sitten tiedä, olenko oikeasti niin valoherkkä, vai olenko vain totuttanut itseni siihen, että säätelen valaistusta tarpeen mukaan... Mutta meillä on pimentävä rullaverho makuuhuoneessa, ettei valo herätä auringonnousun aikaan (kuten aikana ennen pimentävää rullaverhoa + Rukalla oli tosi kivaa olla juhannuksena :D). Työpöydälläni on myös kirkasvalolamppu, josta nautiskelen valoannoksen aamuisin. Ja lisäksi se on muuten ihan täydellinen meikkausvalo! :)
Minulla on Philipsin EnergyLight-lamppu, johon olen kovasti tyytyväinen. Siinä voi säätää kirkkautta ja asettamalla etäisyyden lampun ja kasvojen välillä, lamppu laskee itse, kauanko lamppu on päällä. Ettei tule yliannostusta. :)
Pari vuotta sitten syksyllä en meinannut saada itseäni aamuisin sitten millään ylös sängystä. Päivän ajan jaksoin pysyä pystyssä ja hereillä, mutta energiaa ei kyllä liiemmin ollut. Iltaisin olin sitten taas jo kymmenen jälkeen ihan valmis petiin. Diagnosoin kärsiväni kaamosväsymyksestä, koska kesällä oli ihan toinen fiilis ja paljon enemmän energiaa. Kaamosmasennuksesta kohdallani ei kyllä voi puhua, ei tämä nyt niin vakavaa ole. Mutta keksin, että minunhan pitäisi kokeilla kirkasvalolamppua. Joulupukki toikin minulle lampun (mistä sekin kaikki tietää, hehehe) ja rupesin nauttimaan valoannosta joka aamu. Ei mennyt montaa päivää, kun olin ihan eri ihminen! Lähipiirinikin huomasi, että virtaa piisaa paljon enemmän. Ei siis ole mikään turha laite tuo kirkasvalolamppu. Epäilijöille voin kertoa, että en tietty tiedä, paljonko uskolla on osuutta asiaan. :D Mutta samapa tuo, kunhan juttu toimii ja olen energisempi!
Kesä meni ilman kirkasvalon tarvetta, aurinko ajaa saman asian. Mutta nyt syksyn alkaessa huomasin taas väsymyksen hiipivän, joten ei muuta kuin lamppu aamuisin vain päälle. Lampun sijasta matka johonkin etelään olisi tietty toinen vaihtoehto. Mutta lamppuun on nyt toistaiseksi tyydyttävä. :)
Tänäänkin on ihan mahdottoman harmaa ja sateinen päivä. Kävin heti aamusta parturissa, niin oli vielä ihan pimeää! Olenkin nyt jo muutaman viikon ajan käyttänyt taas säännöllisesti kirkasvalolamppua. Olen nimittäin niitä ihmisiä, joille valo on tärkeää. Tai lähinnä, että saan valoa juuri oikeaan aikaan vuorokaudesta. En sitten tiedä, olenko oikeasti niin valoherkkä, vai olenko vain totuttanut itseni siihen, että säätelen valaistusta tarpeen mukaan... Mutta meillä on pimentävä rullaverho makuuhuoneessa, ettei valo herätä auringonnousun aikaan (kuten aikana ennen pimentävää rullaverhoa + Rukalla oli tosi kivaa olla juhannuksena :D). Työpöydälläni on myös kirkasvalolamppu, josta nautiskelen valoannoksen aamuisin. Ja lisäksi se on muuten ihan täydellinen meikkausvalo! :)
Minulla on Philipsin EnergyLight-lamppu, johon olen kovasti tyytyväinen. Siinä voi säätää kirkkautta ja asettamalla etäisyyden lampun ja kasvojen välillä, lamppu laskee itse, kauanko lamppu on päällä. Ettei tule yliannostusta. :)
Pari vuotta sitten syksyllä en meinannut saada itseäni aamuisin sitten millään ylös sängystä. Päivän ajan jaksoin pysyä pystyssä ja hereillä, mutta energiaa ei kyllä liiemmin ollut. Iltaisin olin sitten taas jo kymmenen jälkeen ihan valmis petiin. Diagnosoin kärsiväni kaamosväsymyksestä, koska kesällä oli ihan toinen fiilis ja paljon enemmän energiaa. Kaamosmasennuksesta kohdallani ei kyllä voi puhua, ei tämä nyt niin vakavaa ole. Mutta keksin, että minunhan pitäisi kokeilla kirkasvalolamppua. Joulupukki toikin minulle lampun (mistä sekin kaikki tietää, hehehe) ja rupesin nauttimaan valoannosta joka aamu. Ei mennyt montaa päivää, kun olin ihan eri ihminen! Lähipiirinikin huomasi, että virtaa piisaa paljon enemmän. Ei siis ole mikään turha laite tuo kirkasvalolamppu. Epäilijöille voin kertoa, että en tietty tiedä, paljonko uskolla on osuutta asiaan. :D Mutta samapa tuo, kunhan juttu toimii ja olen energisempi!
Kesä meni ilman kirkasvalon tarvetta, aurinko ajaa saman asian. Mutta nyt syksyn alkaessa huomasin taas väsymyksen hiipivän, joten ei muuta kuin lamppu aamuisin vain päälle. Lampun sijasta matka johonkin etelään olisi tietty toinen vaihtoehto. Mutta lamppuun on nyt toistaiseksi tyydyttävä. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










