ENNEN:
JÄLKEEN:
Aika haasteellista hommaa noin niinku verhoilunoviisille. Ihan vain muutaman kerran kävi mielessä, että kaikkeen sitä osaan pääni pistää. Sen takiahan monia luovia viikon taukoja hommaan tuli, kun paloi käämit, kun en keksinyt miten jotakin kohtaa toteuttaisin. Ja kun ei oikein ihan tuosta noin vaan viitsinyt suht arvokasta kangastakaan ruveta leikkaamaan ilman hyvää suunnitelmaa.
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, tänään liimasin nuo tummat koristepuut paikoilleen ja ovat siinä jo muutaman tunnin pysyneetkin! :) Liimasin myös osan peukaloanikin, pysyy ainakin kynsi paikoillaan. Kuivuu muuten nopeasti se pikaliima, nimensä veroinen. Vinks vinks.
Nojatuolihan on vuodeversio, eli istuinosa koostuu päällekkäisistä toisissaan vetoketjulla kiinniolevista tyynyistä, jotka sitten pyörillä liukuvat ulos tuolista yhden hengen patjaksi. Laitoin uutta kangasta päälle niille paikoille, missä edellisten kankaidenkin saumat olivat. Sitten tajusin laittaa ihan tavallista mustaa kangasta tuon päällityynyn alapuolelle, ettei tarvinnut haaskata kuviollista kangasta siihen osaan, mikä ei tavallisesti näy ulospäin. Tuota valkoista en jaksanut ruveta päällystämään, se on nyt ihan hyvä noin. :)
Tässä tärkeimmät työvälineeni, nitoja, karhunlanka, kaareva neula ja toki ihana Singerini:
Alun perin suunnitelmissani oli verhoilla myös sohva samaan syssyyn. Budjetti on kuitenkin rajallinen, pitäisi taas ostaa tuota kangasta monta metriä lisää... Eli se juttu on nyt on hold, niin kuin ulkomailla tapaavat sanoa. Sen sijaan keksin tänään, että kokeilen värjätä mustaksi sohvan päällä olevan vaalean päiväpeiton! Sohvahan itsessään on vaalea, mutta päälliset eivät luonnollisestikaan ole irrotettavat (en ollut fiksuimmalla tuulella sohvaa hankkiessani). Tahrat sohvassa ovat jo niin pinttyneitä, ettei niihin tehoa mikään myrkky. Joten löysin aikoinaan siihen päälle vaalean päiväpeitteen, joka voisi nyt kokea kohtalokseen tummentua muihin tuoleihin sopivaksi. Nyt siis kauppaan hankkimaan semmoista väriä. Jännityksellä odotan, mitä siinä projektissa tapahtuu... :)
Hienohan siitä tuli ! Itselläni ei riittäisi rohkeus moiseen koitokseen... näppärä olet käsistäsi :-)
VastaaPoistaKiitos vain! :) Oon aina vähän tällainen rämäpää, että ryntään suinpäin yrittämään kaikenmoista... Välillä menee niin kuin Strömsössä, välillä ei. :D Sen verran traumoja tämä nojatuolijuttu nyt kuitenkin aiheutti, että en ihan heti oo vastaavaan hommaan rupeamassa. Ehkä sitten joidenkin vuosien päästä, kun kyllästyn nykyiseen verhoiluun. :)
VastaaPoista