La Case de cousin Paul -pallovalosarja

Hetken olen jo miettinyt, millä saisin piristettyä parvekkeemme tyhjää valkoista seinää säkkituolin yläpuolella. Tai no, onhan siinä nyt tietty tyylikäs metallinen kuivaustanko, mutta se ei ihan yksinään somisteeksi riitä minun silmääni.

Kuva: www.stockmann.com

29,90 euroa valosarja Stockmannilla kustansi. Tähän hintaan mielestäni ei enää tarvitsisi käyttää aikaa ja askarrellap***arrella (anteeksi kielenkäyttöni) palloja kiinni itse valosarjaan. Palloissa on pieni reikä, josta "tuikku" pitäisi änkeä sisään, mutta reikähän on toki liian pieni. Ei muuta kun mattoveitsi kauniiseen käteen ja viiltoja tekemään 20:een palluraan... Hienot ne kyllä on ja tykkään kovasti, joten kaikkea sitä tekee kauneuden eteen... :) Tästä hässäkästä se kaikki lähti:

Mutta kyllä minä tykkään!!! Vähän ehkä orvoilta ne tuossa isolla seinällä vielä näyttävät näin päivänvalossa ainakin. No, parempi tuo seinä nyt on kuitenkin kuin ennen. Jospa sitä joskus hankkisi vaikka toisenkin setin... :) Ostin läpinäkyvää kaksipuolista teippiä, jolla kiinnitin pallurajohdon muutamasta paikasta seinään. Ilmeisesti pystyisin teipillä liimaamaan vaikka itseni seinälle roikkumaan, sen verran vahvaa tuntuu olevan... :D

Tässä ensin pari kuvaa päivänvalossa. Sitten piti odottaa muutama tunti tämän postauksen viimeistelyä ja julkaisemista, että tulee ilta ja pimeä, että sai iltakuvat valot päällä. :D

 

 *************

...vihdoin se pimeys koitti ja pääsin kuvaamaan päälläolevia valoja. Muuten haastavia kuvattavia! No, tässä nyt parhaimmat otokset n. 1658 ruudusta... On ne niin kivat, mieskin tykkäsi! :)

Ravintolapäivä Helsingissä

Tänään vietettiin Ravintolapäivää ympäri Suomea, jolloin kuka tahansa voi perustaa päiväksi oman ravintolansa. Vihdoin ehdimme osallistumaan Ravintolapäivään asiakkaiden ominaisuudessa, kaikki edelliset ovat menneet vain jotenkin ohi menojen takia. Oli kiva päivä! :) Ja muuten Ravintolapäivällä on oma appsi iPhonelle, kannattaa ladata, oli meinaan kätevä! :)

Aloitimme kierroksemme Cafe Herttuasta, jossa 4-vuotias Asko myi meille kahvit ja herkulliset korvapuustit. Kuvan unohdin ottaa Askosta ja puusteista, harmi! Sen verran söpö kahvilanpitäjä oli hienoine mainoksineen.

Seuraavaksi siirryimme Vallilaan Pohjoismaiden suurimmalle sisäpihalle Sammatintien ja Sturenkadun kulmaan. Olimme vähän myöhässä, kun useimmista paikoista ruoka oli jo ehtinyt loppumaan. Söimme kuitenkin maukasta pinaattikikherneohrattoa, jota tarjoili Ravintola Laskettu Aika. Ilmeisimmin jälkikasvua oli tiedossa minä hetkenä hyvänsä. :)

Ravintola Laskettu Aika: Lämmin pinaattikikherneohratto

 Vallilasta matkamme jatkui Kallioon. Minä ennakkoluuloisena toki epäilin vahvasti ostaa thairuokaa "Ikuisen Vapun Aukiolta", vai miksikä sitä Sörnäisten metroaseman ympäristöä nyt kutsutaan. Mutta olipa hyvää! Otimme paistettuja nuudeleita kanalla ja katkaravuilla. Vitosen annos kyllä haukkui hintansa, oli parempaa kuin monissa oikeissa ravintoloissa.

Kuvan paistetuista nuudeleista muistin toki ottaa vasta siinä vaiheessa, kun puolet oli jo syöty... :)

Sadan metrin päässä Harjutorilla testasimme legendaarisen äijäsalaatin (Ravinteli Kaksi Haaskaa).

Ravinteli Kaksi Haaskaa: Legendaarinen äijäsalaatti

Matkamme jatkui kohti keskustaa. Siellä yritimme pariinkin paikkaan, mutta emme oikein onnistuneet saamaan ruokaa enää, koska olimme sen verran myöhään liikenteessä. Jamón a la Calle! -ravintolan espanjalainen iberiankinkku manchegojuustoineen ja oliiveineen jäi saamatta, koska possut olivat jo loppuun kaluttuja. Seuraavaksi yritimme We Got Beet:iin viihtyisälle Tehtaankadun sisäpihalle, punajuuriburgerijono oli kuitenkin ihan mahdoton, joten päätimme ennen pitkää luovuttaa. Jonottaessamme nautimme kuitenkin Danielin mehubaarin antimista sekä taivaallisen hyvästä kahvista. Minä laitan AINA maitoa kahviin, en pysty edes kuvittelemaan ajatusta kahvista ilman maitoa. Mutta tämän kahvin join mukisematta ilman maitoa, se oli siis hyvää. :)

Koska nälkä ei vielä ollut meiltä taittunut edellä esitellyistä päivän aikana jakamistamme annoksista huolimatta, suuntasimme lähistöllä olevaan legendaariseen Sea Horse -ravintolaan, tutummin Sikalaan. Siellä söin Panimomestarin leivän ja mieheni tilasi muikkuja. Oikein maittavat annokset ja mahtavan rentoa palvelua! :)

Sea Horse: Panimomestarin leipä

Sea Horse: Rapeaksi paistetut muikut

Ravintola Sea Horse

Jatkoimme pyörimistämme Tehtaankadulla ja menimme lopuksi kuuntelemaan siipan kaverin keikkaa kivalle sisäpihalle. Hyvä musiikki kruunasi kivan päivän! :) Menkääpä ihmeessä testailemaan ravintoloita seuraavana Ravintolapäivänä! Me ainakin menemme! Jos ei meillä ole omaa ravintolaa pystyssä... ;)

Peter Pan - poika, joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi

Kävimme tällä viikolla Suomenlinnan kesäteatterissa katsomassa Ryhmäteatterin Peter Pan - poika, joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi -näytelmän. Esitykset jatkuvat vielä elokuun loppuun asti, joten tästä tutkimaan lisätietoja Ryhmäteatterin nettisivuilta ja varaamaan lippuja! :)

Kuva: www.ryhmateatteri.fi

Peter Pania näyttelee Riku Nieminen, ohjauksesta ja dramatisoinnista vastaa Juha Kukkonen. Muissa rooleissa nähdään Robin Svartström, Sanna Warsell, Alina Tomnikov, Elias Keränen, Nestori Hellgren, Annika Poijärvi, Samu Loijas, Aarni Kivinen, Juha Suihko, Juha Pulli, Kimmo Korpela ja Pasi Warsell. Lavastussuunnittelusta vastaa Janne Siltavuori, puvustussuunnittelusta Niina Pasanen, valaistussuunnittelusta Miina Kultanen, äänisuunnittelusta Jussi Kärkkäinen, sävellys: Jukka Hannukainen ja Jussi Kärkkäinen, maskeeraussuunnittelusta vastaa Riikka Virtanen, näyttelijöiden lennätyksestä vaijereiden varassa Pasi Warsell sekä taistelukoreografioista Oula Kitti. Upea porukka, upea esitys!

Kuva: www.ryhmateatteri.fi

Esitys oli kokonaisuutena hyvä, kaikki osa-alueet toimivat! Koko teatterilavaa käytettiin hyväksi, vaikka lava Suomenlinnan Hyvän Omantunnon linnakkeessa ei varmasti ohjauksen, lavastuksen ja koreografioiden suunnittelussa ole helpoimmasta päästä. Yleisökin on jaettu kahteen osaan "teatterisalia", mikä otettiin myös hyvin huomioon.

Kuva: www.ryhmateatteri.fi

Erityisesti pidimme hienoista taistelukohtauksista! Oula Kitin taistelukoreografiat sekä maassa että vaijereiden varassa ilmassa olivat upeita. Ovat varmasti vaatineet tunteja ja tunteja harjoittelua, ettei vahingossa huitaise kollegalta miekalla korvia irti! Respect, en kyllä itse varmaan ikinä oppisi! :)

Kuva: www.ryhmateatteri.fi

Peter Pan on kielletty alle 7-vuotiailta ja olen samaa mieltä, vaikka en lapsista mitään tiedäkään. Kokemuksen syvällä rintaäänellä siis sanon :D että sen verran "rajuja" (ehkä vähän liian voimakas sana) kohtia jutussa oli. Mutta lapsiakin katsomossa oli paljon ja tuntuivat tykkäävän. Muutenkin yleisö eli hyvin mukana koko ajan, joten todistettavasti esitys oli varsin mukaansa tempaava!

Tässä vielä esittelytekstiä Ryhmäteatterin sivuilta:

Kesällä 2012 Ryhmäteatterissa nähdään uusi näyttämösovitus J.M. Barrien rakastetusta klassikkotarinasta Peter Panista, pojasta, joka oppi lentämään onnellisten ajatusten avulla, mutta ei koskaan halunnut kasvaa aikuiseksi.

Peterin ilmestymisestä Leenan, Jukan ja Mikon huoneeseen alkaa huikea seikkailu Mikä-Mikä-Maahan, taianomaiseen paikkaan, kadonneiden poikien, merirosvojen ja intiaanien maailmaan, jossa Peterin arkkivastustajana on hirvittävä kapteeni Koukku, harvahampaisten ja raakkuvakurkkuisten merirosvojen johtaja.

Ryhmäteatterin näyttämöversio lähestyy mukaansatempaavaa tarinaa J. M. Barrien alkuperäisteoksen henkeä kunnioittaen ja paljastaa, ettei Peter Pan ehkä olekaan se velikulta, jota on totuttu odottamaan, vaan pikemminkin hyväksyntää kaipaava pieni poika, jonka on ollut pakko kehittää omat selviytymiskeinonsa pärjätäkseen vaaroja vilisevässä Mikä-Mikä-Maassa. Rohkean ja uljaan seikkailijan sisimmässä asuu ikuinen kapinallinen, joka osaa olla myös raivostuttavan vastuuton ja mielentiloiltaan oikukas.

Peter Pan käsittelee aikuiseksi kasvamiseen liittyviä ongelmia, ystävyyttä, yksinäisyyttäkin, mutta se on myös traaginen tarina rakkaudesta. Leena ihastuu Peteriin ja hänestä tulee äitihahmo railakkaalle Kadonneiden poikien joukolle. Lopulta vaihtoehdoiksi jää joko loppumaton lapsuus Peterin kanssa Mikä-Mikä-Maassa tai aikuistuminen ja paluu kotiin.

 Kannattaa siis varata liput heti, kun niitä on vielä jäljellä ja ruveta suunnittelemaan retkeä Suomenlinnaan! :) Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Maailman helpoin kinuskikastike

Tai no okei, helpointahan on ostaa valmis kinuskikastikepurkki kaupasta. :D Mutta tämän soosin tekemiseen ei hirveästi tarvitse nähdä vaivaa, aikaa se vain vie. Nimittäin tarvitset vain yhden metallipurkillisen kondensoitua maitoa, kattilan, vettä ja toimivan lieden.

Keitä avaamatonta purkkia kattilassa pari tuntia, sen jälkeen avaa (huom. KUUMA) purkki ja nauti!

Jokin kemiallinen reaktio siinä tapahtuu, että kondensoidusta maidosta tulee siellä metallipurkissa keittämisen aikana ihan tolkuttoman hyvää kinuskikastiketta. Kannattaa kokeilla! :)

Muistaakseni saimme tämän vinkin mieheni veljeltä ja hänen avovaimoltaan, kiitokset! :)

Burgundi, osa 1

Hui, onko siitä vierähtänyt yli viikko, kun olen viimeksi tänne kirjoitellut! Huh! Soooriii!!! :) Olen niin koukussa tuonne Instagramiin, jonne julkaisen kuviani, että jotenkin kuvittelen sen ajavan saman asian. :D Mutta korjataanpa tämä postaushiljaisuus hetimmiten ja nyt seuraa juttua Ranskan reissultamme Burgundin päivistä kahdessa osassa, tässä ensimmäinen!

Champagnesta ajelimme vuokra-autollamme Burgundin punaviinialueelle, jossa yövyimme pikkukylässä nimeltä Vougeot. Varsin yleinen käsitys lienee, että Burgundin alueelta tulee vain punaviinejä. Kerran jopa Alkon myyjä oli miehelleni sanonut, että eipä sieltä päin taida valkoviinejä tullakaan, vain punaista. Mutta asiapa on päinvastoin, kun paikan päälle pääsimme asiaa selvittämään. Burgundin viinialue tuottaa enemmän valkoviiniä kuin punaviiniä! Tosin me vain emme sen tarkemmin valkoviinialueeseen tutustuneet, ajoimme vain sen läpi matkallamme Pariisiin. Sen sijaan yövyimme muutaman yön Côte d'Or -punaviinialueella.

Katkelma kirjasta Food Wine Burgundy (David Downie)

Ainakin Burgundin alueella on käytössä viinien luokitussysteemi, en tiedä onko koko Ranskan alueen viineissä. Saa kommentoida, jos jollakin on parempaa tietoa! :) Grand Cru -viinit ovat niitä parhaita, ja toki siis kalleimpia. Niiden rypäleitä kasvaapi tuossa ensimmäisessä kuvassa. Viinitarhojen laitamilla oli noita kylttejä, joissa ilmoitettiin mitä rypälettä niissä kasvaa ja kuinka laajalla alalla. Kohtuuhintaisempia, mutta silti todella hyviä viinejä, ovat Premier Cru -viinit. Lisäksi viinit luokiteltiin "kylittäin" eli sen mukaan, minkä kylän alueelta rypäleet viiniin oli kerätty. Tai sitten alueen mukaan eli rypäleet viiniin kerättiin Burgundin alueelta. Lisätietoja kannattaa sitten googlata, ei kysyä minulta. Juuri ja juuri ymmärsin tämän erottelun. :D

Clos de Vougeot

Ainut sateinen päivä koko Ranskan lomallamme oli tuo ajopäivä, kun ajelimme Champagnesta Burgundiin. Käytimmekin sen päivän sitten tutustumalla pikkukylän linnaan, Clos de Vougeot:iin. Ei ollut mikään iso linna, mutta ihan kiva siellä oli käydä. Linnalla oli omat viinitarhat ympärillään, ne näkyivätkin meidän pikkuhotellin ikkunasta. Huomasimme, että viiniköynnösrivien reunoissa oli monesti ruusupensaita kasvamassa. Emme vain muistaneet kysyä keneltäkään asiantuntijalta, oliko ruusuissa jokin taika viinin kasvamista ajatellen. Tietäisikö joku tästä enemmän? Huomasimme tämän jo Champagnessa, ja sitten Burgundissa kasvoi ruusuja myös. Hienon näköistä!

Hotellimme oli siis omaperäisellä nimellään :D Hotel de Vougeot. Todella miellyttävä ja varsin kohtuuhintainen, suosittelen! :) Hotelli sijaitsi kivitalossa, huone oli todella tilava ja siisti. Ensimmäisenä aamuna söimme aamupalamme viinitarhan laidalla, haimme kulmakaupasta tuoretta patonkia, croissantteja ja juustoa. Ei paha! :) Toisena aamuna sitten söimme aamiaisen hotellissa ja pidimme kovasti! Pöydässä oli ihania ranskalaisia juustoja, yllättäen tuoretta patonkia ja croissantteja, itsetehtyjä hilloja, hedelmiä... 

Näkymä Vougeotin pääkadulta (ainoalta kadulta siis). Heti hotellimme naapurissa oli Domaine Bertagnan viinitila.

Huoneestamme näkyi hotellin siistille takapihalle, ja Vougeotin linnaan ja sen viinitarhoille.

Hotellistamme vuokrasimme pyörät, joilla ajelimme yhtenä päivänä pitkin Côte d'Orin aluetta 30 kilometrin verran ja kävimme parilla viinitilalla ja viinikaupassa. Oli aurinkoinen ja lämmin päivä ja siltä minun niskani ja rintamukseni sitten näyttikin. Aurinkorasva on kuitenkin hyvä pitää reissun ajan matkalaukussa mukana, ei sitä nyt käyttää tarvitse... Rajat näkyvät ihossani vieläkin. :D

Menopelit

Maisemaa aamupalapaikaltamme, harvemmin tulee näiden näkymien edessä ruokailtua! :)

Gevrey-Chambertinin kylässä pysähdyimme lounaalle Chez Guy -ravintolassa. Ravintolasta lisää tulevassa ruokapostauksessa! :)

Viiniköynnöstenhoitokone työssään! :)

Boursot Père & Fils -viinitilalta tilasimme laatikollisen valko- ja punaviinejä (6 pulloa) kotiin. Vielä eivät ole tulleet, mutta eivätköhän ne kohta saavu. Toivotaan, koska maksettuhan ne luonnollisesti jo on. :D Tässä alempana kuva "maisteluhuoneesta". Yritti siinä pöydällä olla tuollainen musta sylkyastia, mutta pöh me mitään viiniä suusta pois syljetty. Ihan hukkaan menisi hyvät viinit!!! :D Lisäksi kävimme hotellimme naapuritilalla Domaine Bertagnassa maistelemassa heidän viinejään, ostimme sieltä pari pulloa.

Domaine Bertagnan viinikellari

Vougeotista matkamme jatkui Dijonin lähelle Beaunen iiiiiihanaan pikkukaupunkiin. Siitä tarina jatkuu sitten osassa 2! :) Nyt vielä loppuun tunnelmakuva Vougeotista. Mukavaa viikonloppua! :)

Arvonnan voittaja!

Tittididiididii! Olen nyt arponut herkkupaketin voittajan ja hän on...

Taina Kotomolla-blogista

Paljon onnea! :)

23 arvan joukosta Random.org arpoi voittajaksi 11. kommentin eli Tainan kommentin:

Onnea 1-vuotiaalle! :)
Mä tykkään lukea kaikenlaia puhdintoa asiasta ja asian vierestä, elämästä ja sen ilmiöistä.
Vaikkapa rakkaudesta, ystävyydestä, työstä, vapaa-ajasta. :)
mutta jatka samaan malliin vaan, hyvin sä vedät!
Ihania kesäpäiviä valmentajalle! ;)

 Nyt en saa kuvaa herkkupaketista, koska se on kotona ja me ollaan vielä mökillä, mutta purkkeja ja purnukoita on Tainalle lähdössä. :)

Kiitos teille kaikille arvontaan osallistumisesta ja onnitteluista! :) Sekä tietenkin hyvistä postausideoista! 

Eniten toivottiin sisustamista, kodin esittelyä, askartelua ja diy-juttuja, mutta yllättävästi myös kauneudenhoitojuttuja. MINULTA, o-ou! :D Mutta ehkäpä joku päivä räväytän ja kirjoitan jotain kauneudenhoitoon liittyvää. :) Kaikki tulleet ideat ovat kyllä sellaisia, joista tulen jatkossa kirjoittamaan, edellisten lisäksi vielä shoppailusta, matkailusta, ruoasta ja ravintoloista. Toivottiin myös postausta valokuvauksesta, en ole hoksannutkaan, että voisin kamerajutuista kirjoittaa! :) Tunnen olevani kuvauksessa niiiiiin noviisi, kun en vielä osaa kaikkia hienouksia. Mutta toki tämän aiheen toteutan joskus.

Lisäksi oli kauhean kivaa saada tietää, että tykkäätte höpinöitäni lukea, vaikka aiheet heittelevät laidasta laitaan. Olen sitä monesti miettinyt, että kun en halua rajata juttujani vain tiukasti sisustukseen tai käsitöihin tai ruokaan, vaan kirjoittelen mitä mieleen juolahtaa, että onko siinä kenenkään mielestä mitään järkeä. Onneksi on, jatkan siis samaan holtittomaan malliin! :D

Grillisalaatti

Arvonta on nyt päättynyt, kiitos kaikille osallistuneille! Tänään suoritan arvonnan ja julkistan voittajan sitten toisessa postauksessa.

Mutta pakko oli tänne tulla raportoimaan meidän eilisillan ex tempore -mökkiruoka. Luovuus oikein kukki meidän päächefillä (mieheni) ja hänen yhtä taiteellisella assarillaan (minulla). Kuvaa tästä gourmetpalasta ei mihinkään laitteeseen tallentunut, sen verran nälkä saunan jälkeen jo oli. Ja toisekseen en hyvin epäilevänä uskonut, että kehtaisin tämän sössön ohjetta missään julkisesti jakaa. :D Mutta uskokaa tai älkää, tämä resepti oikeasti toimii! :D

Grillisalaatti kahdelle

3 tomaattia

2 makkaraa

1 pkt halloumijuustoa

Ruohosipulia

Mustapippuria

Sokeria

Grillaa ensin erikseen makkarat ja tomaatit kokonaisina, sekä viipaloidut halloumit (helpoimmin käyttäytyvät folion päällä parilalla). Tomaatit voivat hyvin saada vähän väriä pintaansa (lue: kärvähtää).

Pilko tomaatit (poista kannat halutessasi), makkarat ja halloumiviipaleet ja sekoita kulhossa. Heitä sekaan pieni kourallinen silputtua ruohosipulia, vähän pippuria ja hyppysellinen sokeria. Sekoita ja nauti! :)

Huom. suolaa EI tarvitse! Emme laittaneet ollenkaan suolaa makkaran ja erittäin suolaisen halloumijuuston takia.

Kaikkea sitä meilläkin kokataan! :D