torstai 3. tammikuuta 2013

Hyvää uutta vuotta!

...tai onhan se uusi vuosi ollut jo pari päivää, mutta olen nyt muutenkin myöhässä toivotteluineni. :) Minun nimittäin piti laittaa kuusikuva jouluntoivotuksineen tänne blogiinkin, mutta tajusin välipäivinäni unohtaneeni autuaasti koko homman ja kuva tuli julkaistua vain FB-sivuilla. Ounou. Mutta ehkä te ymmärrätte! :D Eli hyvää joulua näin pikkuisen jälkikäteen, eihän vielä ole loppiainenkaan!



Meidän joulu meni oikein kivasti Länsi-Suomea kiertäessä. Räpsin kuvia kyllä ihan järkkärilläkin, mutta tässä nyt ihan vaan iPhone-kuvia. Merkittävintä ehkä, että tein elämäni ensimmäistä kertaa maksalaatikkoa! Ja siitä tuli ihan syötävääkin. :D



Pohjanmaalla oli vähän vilpoisempaa, niin kuin Pohjanmaalla on kylymä... -postauksessa kerroinkin. Mutta sain vielä paremmat lukemat auton mittarista, tässä todiste huonossa kännykkäkuvassa, -29 astetta:



Jouluaattoillalla ajelimme perinteisesti mökille. Vain jouluaattona voi nautiskella hyvää portviiniä peittojen alla yömyssynä! Tai miksi ei tietysti muulloinkin, juo vaan. :D



Lopuksi vielä kuva vanhempieni keittiössä jääkaapin ovessa olleesta ihan mahtavasta magneetista. Tähän liittyen minulla on myös tarina, joka syntyi uudenvuodenpäivänä. Kuvan nappasin jouluna, mutta se sopii aikas loistavasti ruokakohellukseeni... :)



Ajattelin repäistä uudenvuodenpäivänä ja yllättää isännän upealla brunssilla. Meillähän tosiaan yleensä minä olen assari ja husband The Chef. Nooo, voitte varmaan arvata miten kävi meikäläisen suuren brunssin kanssa. Sanotaanko, notta ei menny ihan niinku Strömsössä.

Mies oli tehnyt leipää edellispäivänä ja huomasin sen piimänlopun jääkaapissa, eihän meillä muuten piimää juoda. Kuningasidea: teenpä piimästä lättyjä.

******VIRHE*******

Piimästä tehdyt lätyt maistuivat P.A.H.O.I.L.T.A potenssiin x. Lättytaikina nro 1 lensi viemäriin "muutaman" rumahkon sanasen (lue: mettäläisen kiroilun) saattelemana.

Seuraavan taikinan tein ihan maidosta ja maku oli kohdillaan. Mutta. Sain mieheltä joululahjaksi söpön pikkupaistinpannun, jolla tulee sydämenmuotoisia lättyjä. Minun visionihan oli lautasellinen ihquja sydämenmuotoisia lättyjä rakkaimmalleni uudenvuodenpäivänä. Totuus: minulta paloi niin käämit pannun kanssa, koska taikina ei käyttäytynyt siinä niin kuin pitäisi ja jotenkin onnistuin raaputtamaan pannun pinnan niin, etten uskaltanut siinä enää paistaa mitään.

Siis voitteko kuvitella, rupesin itkemään ihan suoraa huutoa, koska käämit kärvähtivät niin pahasti. :D Tässä vaiheessa mies uskalsi tulla keittiöön, vaikka hänellä oli sinne porttikielto. No, onneksi uhmasi kieltoa, kun siinä sitten rauhoituin miehen lohduttaessa ja jatkoin lopulta hommia. Loput lätyt sain jotenkin lätynmuotoisiksi, vaikka ei se taikina käyttäytynyt ihan normaalisti oikealla lättypannullakaan...

Tässä vaiheessa aikaa olin tuhrannut n. tunnin. Kuvitelkaa. YKSIIN LÄTTYIHIN. Suunnitelmissani oli yllättäen laittaa sen seitsemää sorttia ainakin. No, tässä vaiheessa luulin vielä osanneeni edes laittaa samppanjapullon kylmään.

Seuraavaksi tein smoothien marjoista ja jogurtista. Alkuperäinen visio: smoothie tyylikkäästi lasissa ja päällä nätti kerros pakastemarjoja. Tulos: lasillinen smoothieta, kunhan nyt lasissa on. Tuli siitä nyt sentis hyvänmakuista ja sitä oli riittävästi (1,5 litraa).

Viimeiseksi ryhdyin lämpimän ruoan kimppuun. Yrttimunakokkelia paahdetun leivän päällä. No tämä nyt sillai onnistui, että kokkelista tuli hyvää ja leivät paahdoin kuumalla pannuilla. Että sanotaanko tätä nyt onnistuneeksi.

Mutta. Olin jo viemässä olohuoneeseen lämpimiä lautasia, kunnes puolivälissä matkaa MUISTIN UNOHTANEENI LAITTAA KAHVIA TULEMAAN. Lausuin jälleen pari valittua sanaa itselleni ja heitin foliot lautasten päälle. Koska eihän sitä nyt VOI aloittaa hienoa brunssia ilman kahvia. No, kahvi tulelle ja uusi yritys.

Seuraavaksi hain samppanjan kylmästä. Avasin pullon ja TIETENKIN SE PIRULAINEN KUOHUI YLI PULLOSTA. Tämä nyt ei syömisen tässä vaiheessa ollut enää mikään yllätys, vaan ihan vaan piste iin päälle. Neljäsosa pullosta meni hukkaan, mutta olipa loput juomasta silti hyvää.

Mutta mitä opimme tästä: yritys hyvä kymmenen ja ihan <3 rakkaudesta <3 yritin parhaani. Pitää muistaa jääkaappimagneetin viisaus jatkossa! :) :) :)

Mites teidän uudenvuoden kokkailut sujuivat? :)

8 kommenttia:

  1. hih, onhan tuo ikimuistoinen brunssi ainakin! :D
    kuullostaa melkein meikäläisen puuhilta.. :D
    Hyvää tätä vuotta sinnekkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ikimuistoinen se oli! :D Kiitos vain ja samoin!

      Poista
  2. Voi hyvänen aika mikä tarina :) :) :).
    Mitäs siinä, kun loppu hyvin, kaikki hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppu hyvin kaikki hyvin joo, mutta menee kyllä hetki ennen kun rupean seuraavan kerran mitään brunssia värkkäämään itte... :D

      Poista
  3. Aina ei voi onnistua..

    Etenkin kun tarjoilemme vieraille, Siippa nykyisin kysyy, olenko muistanut tuoda kaiken pöytään, kun miltei aina ruokailun jälkeen jokin ainesosa tai lisäke löytyy jääkaapista tai pöydältä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voi ei! :D Hyviä ovat miehet kyllä varmistamaan, että kaikki tulee mukaan ja hommat sujuu! :) Ei olisi ensimmäinen kerta myöskään, kun kakku tai muu torttu on valmis juuri uunista tullut ja seuraavaksi voi löytyy mikrosta. :D

      Poista
  4. Piimälätyt on todella hyviä jos tekee tällä reseptillä http://juttamarilla.blogspot.fi/2012/03/piimapannarit.html :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, kiitos kovasti vinkistä! Pitääkin muuten testata! :) Meinasin jo tuolla kokemuksella pistää piimän pannaan (kun en muutenkaan siitä tykkää), mutta pitänee antaa uusi mahdollisuus! :D

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi! :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...