Bloggausinspiraatio tyssäsi nyt hetkeksi, sain eilen suru-uutisen paappani poismenosta. Palailen taas linjoille, kun pahin järkytys on voitettu ja luovuus alkaisi jälleen kukkia. Päivä vain ja hetki kerrallansa...
<3 Lepää rauhassa rakas paappa. <3
osanottoni.
VastaaPoistaOsanottoni myös täältä. Niin kuin kirjoitit: "Päivä vain ja hetki kerrallansa". Toivotan voimia surutyöhösi. Bloggailla ehtii sitten myöhemminkin, kun mieli on siihen taas valmis. Asiat tärkeysjärjestyksessä.
VastaaPoistaKylläpäs nyt sinua koetellaan. Voimahaleja täältä. <3
VastaaPoista"Päivä vain ja hetki kerrallansa."
Voimia suruun.
VastaaPoistaLämmin osanottohalaus tätäkin kautta ja paljon kauniita ajatuksia ystävälle! <3
VastaaPoistaIhaNainen! Paljon voimia ystävälle ja koko perheelle! <3 Tarja
VastaaPoistaJaan tunteesi niin täysin, mun mummo nukkui maaliskuussa pois ja suru ja ikävä on ihan suunnaton. Voimia ja jaksamista sinulle <3
VastaaPoistaKiitos teille kaikille ihanille myötäelämisestä! Tippa linssissä täällä sanojanne luen. <3
VastaaPoistaOtan osaa suruusi.
VastaaPoistaKun rakkain ystäväni kuoli pitkään sairastettuaan muutama vuosi sitten, sain bloggaamisestakin voima;, kiinnitin huomioita aina johonkin kivaan ja kauniiseen jokaisessa päivässä, surunkin keskellä.
Kaipuu on edelleen kova, eikä kai koskaan häviäkään, eikä tarvitsekaan.
Palaa bloggaamaan, kun siltä alkaa taas tuntua.
Kiitos paljon! Tosi surullista kuulla ystävästäsi! Ikävä jää varmasti loppuiäksi, mutta onneksi on paljon kauniita ja ihania muistoja, joihin palata haikeuden keskellä. Bloggaaminen on kyllä hyvää "terapiaa"! Kun mummani nukkui pois viime helmikuussa, sen jälkeen teki välillä hyvää uppoutua bloggaamalla ihan muihin ajatuksiin kuin murehtimiseen ja suremiseen. Ehkä kohta koittaa se inspiroiva hetki taas. Siispä palataan asiaan! :)
VastaaPoista