Eteisen uusi ihq valaisin

Päätin sitten rikkoa tänään meidän mikroaaltouunin lasilautasen. Siis sen, jonka päällä ne kuumennettavat ruoat astioissaan pyörii. Lautanen tipahti rähmäkäpälöistäni puolestatoista metristä lattialle (meidän mikro on sijoitettu aika korkealle) ja siinä oli sitten sen lautasen tarina. Kunniakkaasti 12 vuotta palvelleen lautasen tarina. :D Eli jos ei näitä lautasia mistään varaosina saa (anyone?), niin voisi sitä ehkä jo harkita investoimista uuteen (tyylikkäämpään) mikroon. Katellaan. No, mutta sirpaleet tietää onnea. Mitäköhän kivaa sitä nyt pian sitten tapahtuisi??? :)

Mutta nyt haluan esitellä teille meidän uuden eteisen valaisimen! :) Viikko sitten Helsingin keskustan Sokoksen alemyynneistä löysin tämän ihanuuden puoleen hintaan. Maksoi siis vain pari kymppiä!

Nuo lipareet ovat läpikuultavia ja metallinvärisiä muovinpaloja. Ja lähemmin tarkasteluna siltä kyllä näyttääkin. Mutta kun katsoo kauempaa, niin ihan kuin hienompikin designluomus olisi kyseessä! :D

Ihastuin tähän valaisimeen ihan totaalisesti, harakka kun olen. Jotenkin tykkään myös "elävästä valosta" ja varjoista. Muoviläpyskät lepattavat kevyesti, kun lampun ohi kulkee ja lepatus sitten luo kivoja varjoja. Varjoista puheen ollen, laitan muuten tähän postauksen loppuun vielä kuvan meidän olohuoneen valaisimesta (Ikean PS Maskros).

Eteisessä meillä on takki- ym. kaapin "ovina" paksu samettikangas. Aluksi epäilin toimivuutta, kun haaveissa olivat kuitenkin liukuovet. Mutta ei olla liukuoviin vielä satsattu, kun tämä kangasratkaisu pelittää mainiosti ja näyttääkin hyvältä. Raskas samettikangas laskeutuu hyvin!

Haaste: Kahdeksan asiaa minusta

Sain White & Fresh -blogin Inanaalta haasteen kirjoittaa itsestäni kahdeksan asiaa, joita kukaan ei vielä tiedä. O-ou! :) Mitäköhän sitä nyt sitten paljastaisi... No, täältä pesee!

Kuva: www.pinterest.com

1. Minusta piti alun perin tulla muusikko, aloitin viulun- ja pianonsoiton 7-vuotiaana. Valmistuinkin muusikoksi Pop & Jazz Konservatoriosta ja opiskelin sen jälkeen musiikkia ammatikseni vielä vuoden ajan ammattikorkeakoulussa. Muusikon hommat kuitenkin jäivät, kun yrityselämä vei mukanaan ja totesin, ettei musiikki sittenkään ole mun juttuni.


2. Vaikka olen lopettanut soittamisen jo muutama vuosi sitten, saatan vieläkin tirauttaa pari pientä kyyneltä keikoilla ja konserteissa, joissa haluaisin olla myös lavalla mukana soittamassa. Varsinkin, jos on muusikkokavereita lavalla. :) Mutta heti palautan mieleeni kuitenkin sen muusikon arjen eli jatkuvan treenaamisen, josta ei nauti, jos ei ole intohimoa. Ja juuri se palo musiikin tekemiseen minulta puuttuu.


3. Olen 174 cm pitkä, muita mittoja en ole kertomassa. :D





4. Vielä reilu vuosi sitten olin ihan addiktoitunut Farmville- ym. Facebook-peleihin. Sitten yhtenä kauniina päivänä kyllästyin totaalisesti ja lopetin, enkä ole sen koommin pelannut. Muutama päivä sitten kävin Farmville-maatilallani pitkästä aikaa katsomassa ja ajattelin, että josko rupeaisin taas pelaamaan. Mutta ei huvittanut yhtään! Ihan kummallista, aikoinaan suurinpiirtein näin unia Farmvillestä ja mitä tilallani seuraavaksi tekisin. Ja nyt on ihan täysi stoppi. Muutenkin olen aina silloin tällöin tämmöinen ääri-ihminen, että eipä se sinänsä ole minut tuntien mikään yllätys. :D


5. 18-vuotiaana eräänä kauniina kesäpäivänä ajoin ojaan autollani, kun minulla oli ollut kortti pari kuukautta. Keskityin radion säätämiseen ja sitten kokemattomana kuskina ratti alkoi kääntyä vastakkaiselle kaistalle ja seuraavaksi tajusinkin olevani melkein vastakkain ison rekan kanssa. Eipä siinä muuta kuin ensireaktiona raju ratin kääntäminen oikealle --> auto alkaa heittelehtiä kuivalla vilkkaalla tiellä (tapahtui heinäkuussa) --> päädyin ojaan --> matkalla ojaan kaadoin suht ison puun (suosittelen kuitenkin moottorisahaa puiden kaatamiseen) --> auton nokka törmäsi penkkaan ja auto kiepsahti takaperän kautta katolleen. Minulle ei fyysisesti tullut muuta kuin naarmuja polviin, kun lyhyen hameen kanssa kömmin autosta ojan pohjalta ylös. Henkisesti olikin toinen juttu, mutta siitäkin on selvitty ja olen ajanut autoa siitä lähtien. Enkeleitä kuitenkin oli matkassa, kun selvisin vain naarmuilla ja pienillä niskakivuilla. Sain aikaan melkoisen sirkuksen, kun tottakai tiellä oli vilkas liikenne. Paikalle saapuivat poliisi (jolle puhaltaessani muistan sopertaneeni juoneeni aamulla vain appelsiinimehua), paloauto, palopäällikön auto, tsiljoona ohikulkijaa ja luonnollisesti minun tuurillani paikallislehden toimittaja --> seuraavassa lehdessä komeilikin sitten "nuoren naishenkilön" kuljettama valkoinen Ford Escort ETUSIVULLA jos oikein muistan. Jep jep. :D


6. Haaveilen omasta yrityksestä. Olen kasvanut yrittäjäperheessä ja toiminkin yrittäjänä muutaman vuoden ajan. Nyt on vaikeaa olla ihan vain työntekijänä, mutta siihenkin tottuu. Vielä joskus rupean yrittäjäksi, ihan varmasti... :)





7. En pitkään uskaltanut juoda ollenkaan punaviiniä, koska minulle tuli siitä helposti huono olo. Maha meni sekaisin jo muutamasta kulauksesta. Nyt olen kuitenkin rohkaistunut kokeilemaan enemmän ja ruoan kanssa pystyn nautiskelemaan jo parikin lasia. Myönnän kerran kokeilleeni kolmannenkin lasin (joululahjoja paketoidessani :D) ja silloin maha rupesi ilmoittelemaan itsestään. Että pidän punaviinit vain sitten max. kahdessa lasissa jatkossa! :)





8. Minulla on laktoosi-intoleranssi. Testailen aina säännöllisin väliajoin tavallisilla tuotteilla, että onko tauti vielä tallella ja onhan se. :D Oireita kun ei enää nykyään usein tule, kun melkein kaikkialla ruoat ovat vähälaktoosisia tai laktoosittomia. Muille kanssakärsijöille muuten vinkiksi: kokeilkaa tuotteita, jotka on valmistettu muualla kuin Suomessa. Minulle ei ainakaan tule oireita! Äskenkin ostin Pirkan maustamatonta jogurttia, joka on valmistettu Virossa, eikä mahani reagoinut mitenkään. Mutta jos syön Valion Suomessa tehtyä vastaavaa jogurttia, joka ei ole vähälaktoosista, auta armias. Vähälaktoosisia tai laktoosittomia Valion ja Ingmanin tuotteita pystyn syömään, mutta en tavallisia. Toinen vinkki: syökää maitotuotteita, jotka on valmistettu paikan päällä suomalaisella maatilalla tai suoraan niiden tuotteista, ilman Valion tai Ingmanin käsittelyitä. Suoraan tuoreesta lehmänmaidosta tehty pannukakku (eli pohojalaasittain kropsu) ei aiheuttanut minulle myöskään mitään oireita. Kolmas vinkki: kokeilkaa huonon olon uhallakin :) pienten meijereiden tuotteita. Esimerkiksi pystyn juomaan ilman oireita Suomessa tehtyä Ilmajoen meijerin maitoa. Uskokaa tai älkää. Nämä vinkit ovat n. 15 vuoden kovan empiirisen tutkimuksen tuloksia. Olkaa hyvät! :)

Semmoista! Tulipa nyt sitten kerrottua totuuksia itsestäni! :) Haastankin nyt seuraavat bloggaajat kertomaan itsestään, olisi kivaa kuulla teistä lisää! :) Mukavaa viikkoa kaikille!

Valua Kuvasa

IMAGE black and white

Tyttö kylmän maan

Live every moment

janinastar

Haaste: Viiden tähden shoppailua

Sain Valua Kuvasa -blogista varsin mukavan haasteen! Pääsen haaveilemaan oikein olan takaa:

Jos minulla olisi kaikki maailman rahat, mitkä viisi tärkeintä kohdetta hankkisin ilman materiaalisyyllisyyttä?

Oioioioi. Nyt pitäisi siis pystyä tiivistämään haaveet viiteen tärkeimpään. Paha rasti kyllä nyt. Hyvin paha. :D

1. Perustaisin oman yrityksen parhaalle paikalle Helsinkiin, budjetti olisi rajaton.


2. Ostaisin omakotitalon Helsingistä, remontoisin sen viimeisen päälle lattiasta kattoon, ulkoa ja puutarhaa myöden. Ja palkkaisin puutarhurin. :D


3. Itselleni hommaisin BMW X5:n ja ehkä muitakin bemareita myös autotallin koristeeksi. Mustana kaikki. Automaattivaihteilla.


4. Matkustaisin esimerkiksi New Yorkiin, Hong Kongiin, Australiaan ja Rio de Janeiroon ja testailisin niissä huippuravintoloita.


5. Shoppailisin sydämeni kyllyydestä Suomessa ja ulkomailla! En välttämättä kaipaa mitään huippukalliita luksusmerkkejä, vaan sellaisia esineitä, tavaroita, vaatteita, kenkiä ja laukkuja, joista kovasti tykkään.

Jaa-a olisivatkohan sitten siinä. Aika taitavasti osasin yleistää, että nuo viisi kohtaa kattavat aika hyvin monia haaveitani! Olikohan ihan sallittua... :D Mutta pääpiirteissään näin!

Haaveilemaan pääsevät myös nämä seuraavat bloggaajat, olkaapa hyvät! :)

Portobello

Coconut White

 Absolutely White

Oma koti valkoinen

Mustikkamäki

Karhunpoika sairastaa...

...häntä hellikäämme jne. Nyt se flunssa iski sitten tännekin. En ole piiitkään aikaan, yli vuoteen ollut kunnolla flunssassa, mutta nyt puolustus petti. Ja sain elämäni ensimmäisen virallisen sairasloman! Eilen jouduin lähtemään töistä kesken ja maanantain vielä lepäilen. Toivottavasti sitten olisin jo kunnossa. Tähän asti kun muusikkona ja yrittäjänä en ole sairaslomatodistuksia tarvinnut, mutta eilen sitten kävin sairaanhoitajan vastaanotolla töihin tarvittavaa sairastodistusta varten ja sitten käskettiinkin olla pari päivää kotona.

Onneksi sain kaksi kivaa haastetta ihanilta Inanaalta ja Valua Kuvasalta, on jotakin tekemistä nyt täällä sohvalla maatessa! :) Haastepostauksia siis luvassa lähiaikoina.

Ikävintä tässä sairastamisessa on se, kun ei vain voi päättää parantua, siis kontrollin menettäminen! :D Ei paljon auta, vaikka eilen yritin muutaman tunnin jaksaa töissä, mutta kun huippaa, niin huippaa. Työkaveri heitti mut pihalle. :D Onneksi heitti. Otetaan nyt iisisti ja parannutaan kunnolla, ettei tauti pitkity.

Toivottavasti ootte muut säilyneet terveinä! Tsemppiä ja syökää nyt kaikkia terveystuotteita, ettette tule kipeiksi! En nimittäin suosittele. :) T. nimim. Petteri Punakuono Bepanthenista huolimatta.

THE SURVIVAL KIT

Leffavinkki: Drive

Kävimme oikein elokuvissa teatterissa katsomassa Drive-leffan, tällä kertaa ei vain vuokrattu netistä ja löhötty kotisohvalla. :D Olipa muuten hyvä! Ei mikään perinteinen hollywoodpläjäys, vaikka piirteitä siitäkin genrestä oli havaittavissa erityisesti takaa-ajo- ja tappelukohtauksissa. Suurimmaksi osaksi Drive oli kuitenkin "kaurismäkeläinen", koruttoman vähäeleinen. Noin niinkun amerikkalaiseksi valtavirran leffaksi siis. Päähenkilöllä Ryan Goslingilla ei ainakaan ole kulunut liiemmälti aikaa pitkien repliikkien opettelemiseen. *Ai että kuin "ammattimaista" kriitikointia havaittavissa. :D*

Kuva: www.imdb.com

Leffassa oli ideaa ja se oli hyvällä tavalla ovela. Nicolas Winding Refnin ohjaama elokuva oli juuri sopivasti taiteellinen, eli sopi oikein hyvin minulle, tällaiselle viihdyttävyyttä arvostavalle ja jenkkimeininkiäkin silloin tällöin kaipaavalle. Pääosissa loistivat Goslingin lisäksi mm. Carey Mulligan ja Christina Hendricks.

Kuva: www.imdb.com

Autot ja ajaminen näyttelevät tavallaan yhtä pääosaa. Mutta pääpaino on kuitenkin niillä muilla koukeroilla, joten ei-autofriikitkin tykkäävät. Minä kuitenkin olen heikkona taitavaan ajamiseen, joten oli siistiä katsella ajokohtauksia, joissa oikeasti osattiin ajaa autoa. :) Ryan Gosling on "the driver", joka päivisin työskentelee autokorjaamolla ja tekee ajostuntteja elokuviin, iltaisin ja öisin taas tekee keikkaa ryöstäjien pako-autonkuljettajana. Sitten siitä lähtee vähän koukeroita ja jutut paisuvat ja juoni saadaan aikaiseksi. Pyörii teattereissa varmaan vielä hyvän aikaa, kannattaa käydä vilkaisemassa! :)

Tässä traileri (www.youtube.com) ja lisää kuvia.

Kuva: www.imdb.com

Kuva: www.imdb.com

Kuva: www.imdb.com

Kuva: www.imdb.com

Kuva: www.imdb.com

Kerrankin hienoja postilaatikoita

Bongasin Stylizimo-blogista tyylikkäitä postilaatikoita! Postilaatikot on suunnitellut Jenny Lane. Jos asuisimme sellaisessa kodissa, jossa erillistä postilaatikkoa tarvittaisiin, niin saattaisinpa harkita sijoittavani tällaiseen ihanuuteen! :) Nyt en viitsi tämmöistä kuitenkaan tuonne rappukäytävään iskeä oveemme kiinni. :D

Kuva: blog.stylizimo.com

Kuvat lainattu www.jennylanedesign.no

Mukavia blogeja!

Sininen hetki meidän parvekkeella.

 

Sain Lumo Lifestyle -blogista tunnustuksen ja haasteen kertoa suosikkiblogeistani, joilla on alle 200 tilaajaa/kirjautunutta lukijaa. Tässäpä siis pieni lista suosikkiblogeistani ja samalla haastetta eteenpäin näihin blogeihin. :) Valitsin nyt viisi blogia tähän mukaan, kuten Lumokin, vaikka olisin toki voinut valita vielä moooonta lisää! :)

Ninian maailmassa

Ihana Hanna-Riikka ja ihana sisustus!

A Kiss From The Past....

Upeita ja erilaisia kuvia, tykkään!

Kalamuija ja lappilifestyle

Mukavaa seurata suomalaisperheen elämää Pohjois-Norjassa.

Kotomo

Kotoisa blogi tyylikkäine sisustuksineen!

Oma Deco By J

Hienoja sisustuskuvia ja -ideoita kotoa ja muualta!

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

 

Sienirisotto Step By Step

Ruvettiin testailemaan reseptejä Ruoasta viiniin -kirjasta, josta olen kirjoittanut tarkemmin täällä. Ekaksi kokeiltiin sienirisottoa, ollaan kokeiltu myös hirvipataa (eli naudanlihapataa :D), mutta siitä lisää toisessa jutussa. Laitan tähän alkuperäisen ohjeen alle ja lisään sinne lihavoituna niitä tuunauksia, joita me tehtiin. Esimerkiksi kun nyt ei sattunut olemaan mustatorvisieniä, niin laitettiin suppilovahveroita jne. :) Lisukkeeksi miekkonen teki broilerinfileesuikaleita, joiden marinadissa oli mm. sitruunamehua muistaakseni. :)

Sienirisotto

100 g kuivattuja mustia torvisieniä (tai suppilovahveroita)

oliiviöljyä

2 valkosipulinkynttä

merisuolaa

mustapippuria

1 sitruunan mehu

1 l kanalientä

150 g voita

1 punasipuli hienoksi silputtuna

200 g risottoriisiä

4 cl kuivaa valkoista vermuttia (tai n. 1 dl valkoviiniä)

100 g tuoretta raastettua parmesanjuustoa

Liota sienet ja purista ne kuiviksi siivilässä. Huom. Sieniä kannattaa liottaa ainakin tunti pari.

Paista sienet (me laitettiin kokonaisina, hienonna halutessasi) ja muserrettu valkosipuli kevyesti pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää sitruunan mehu.

Sulata puolet voista kasarissa ja lisää loraus oliiviöljyä. Kuullota rasvassa punasipuli.

Lisää joukkoon riisi ja pyörittele, kunnes se on kuullottunut, eli on kivan läpikuultavan näköistä. :)

Lisää joukkoon kuumaa kanalientä kauhallinen kerrallaan. Lisää lientä sitä mukaa, kun liemi imeytyy riiseihin. Koko litraa ei välttämättä edes tarvita. Tässä vaiheessa me lisäsimme myös viinin.

Lisää sienet ja valkosipulit.

Lisää kevyen kiehumisen edetessä edelleen kanalientä, jotta risotto on lähes valuvaa, mutta riisi vielä "al dente".

Lopuksi lisää kuiva vermutti (me ei enää vermuttia laitettu, kun siellä oli jo se valkoviini), loput voista ja runsaasti raastettua parmesaania. Sekoita tasaiseksi. Tarkista vielä maku.

Ja ei kun nauttimaan! :) Hans Välimäki on kuulemma Top Chefissä todennut, että hän tekee risoton yleensä 18 minuutissa, siihen pitäisi pystyä. No, meillä saattoi mennä ehkä hitusen verran kauemman. Hitaasti hyvä tulee! :D

Risoton kanssa nautimme Bellingham The Bernard Series Old Vine Chenin Blanc -valkoviiniä ja sitä risottoonkin lorautettiin. Se ei nyt ollut juuri se suositusviini, joka Ruoasta viiniin -kirjassa tälle ruoalle mainittiin, mutta toimi kuitenkin myös hyvin sienirisoton kanssa. Kirjoitin pikkuisen tuosta kuvassa näkyvästä Viinistä viiniin -kirjasta täällä.

Jälkiruoaksi miekkonen oli tehnyt taivaallisen hyvää lakritsaista paahtovanukasta eli creme catalanaa. Reseptistä en tiedä, mistä se on, voisin ottaa sen selville. Meillä ei ole semmoista liekitintä, jolla vanukkaan pinnan voi "polttaa" tai siis liekittää se kai on hienommin sanottuna. :) Mutta näyttää onnistuvan hyvin, kun pitää hetken lähellä uunin grillivastuksia. Vinks vinks. :)

Ruoasta viiniin ja Viinistä viiniin

Testailtiin miehen joululahjaksi saamaa Ruoasta viiniin -kirjaa, jonka ovat tehneet Juha Berglund, Antti Rinta-Huumo ja Antti Vahtera. Kirjailija + viiniasiantuntija + chef, tai kuten tekijät itse esittelevät itsensä: maajussi, viinuri ja kokki. Kirjassa on paljon hyviä reseptejä, mutta myös 25 sivun verran tietoutta ruoan ja viinin yhdistämisestä. Jokaisen reseptin yhteydessä on esitelty "viinivalinta" Alkon valikoimista. Lisäksi kirjoittajat pitävät yllä Ruoasta viiniin -palvelua netissä, josta voi hakea erilaisten vaihtoehtojen perusteella sopivan viinin ruoalle. Kätevää! :)

Kuva: www.akateeminenkirjakauppa.com

Vuosittain ilmestyy myös Viinistä viiniin -opas, samaisten tekijöiden, Berglundin ja Rinta-Huumon kirjoittamana. Oppaassa on listattu koko Alkon viinivalikoima esittelyineen, arvioineen ja hinta-laatusuhteineen. Netistä löytyy myös ajantasainen palvelu. Kirja on ainakin meillä kovassa käytössä! Ja arvaatte varmaan kummallako, minulla vai miehelläni. Ihan oikein arvattu, ei ainakaan minulla! :D

Leffavinkki: The Son of No One

Vuokrattiin viime sunnuntain "ratoksi" tällainen The Son of No One -leffa, jota tähdittivät mm. Channing Tatum ja vanha kunnon Al Pacino. Tatum on nähtävästi nuori Bruce Willis, koska en erottanut hänenkään kasvoiltaan kuin yhden ilmeen (ks. kuva alla), max. kaksi.

Tatumin (Jonathan 'Milk' White) elämän pitäisi olla kunnossa, vaimo ja pieni lapsi, talo ja työ poliisina. Mutta sitten alkaakin paljastua kaikenlaista konstaapeli Whiten nuoruudesta ja siitä se ajatus sitten lähtee. Al Pacino (Detective Charles Stanford) ja Ray Liotta (Captain Marion Mathers) liittyvät läheisesti tapahtumien kehittymiseen.

Konstaapeli Whiten vaimoa näyttelee Katie Holmes (Kerry White) ja nähdäänpä mukana myös Juliette Binoche sivuroolissa lehtinaisena. Ihmettelin vain, että miten näinkin hyvällä näyttelijäkaartilla on saatu aikaiseksi suhteellisen tylsä elokuva. Anteeksi nyt vain suorapuheisuuteni. Ovat saaneet jopa Pacinon lytistettyä, vaikka yleensä tykkään hänen roolisuorituksistaan, huippunäyttelijä kun on. Dito Montiel on käsikirjoittanut ja ohjannut elokuvan, joten häntä saamme siis "kiittää" tästä flopista.

Eipä minulla sitten enempää tästä filmistä, katsokaa jos tykkäätte, en kovin lämpimästi suosittele. Parempiakin elokuvia on tehty! :)

Kuvat on lainattu www.imdb.com ja traileri www.youtube.com.

 

Pinkki työhuone Jokakoti.fi:ssä!

...tai tarkemmin meidän koko koti siellä on esiteltynä, mutta on siellä pari kuvaa pinkistä työhuoneestanikin! :)

Tästä pääset lukemaan jutun Jokakoti.fi:hin.

Aika siistiä, olen ihan täpinöissäni!!! Nyt vain sinne kurkkimaan ja klikkaamaan "pidän"-nappulaa. :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ikean Stolmen-kenkiensäilytyshyllykkö

Kaipaisiko joku uutta ratkaisua kenkien säilytykseen? Käy tsekkaamassa tämä Huuto.netin linkki ja huuda omaksesi. Otan sitten yhteyttä, niin sovitaan tarkemmin noutamisesta! :) Kysymyksiä saa toki esittää!

Voravan-sisustuskoristeet

Doddii, tarvikkeet tämmöiseen kylppärin mattoon pistin tilaten muutama minuutti sitten:

Kuva: www.hyvantuulenpuoti.fi

Ihastelin ja hypistelin näitä koristeita jo aiemmin, muistaakseni syksyllä Habitare-messuilla. Nyt surffaillessani löysin nämä Voravanin Fiore-koristeet alennuksessa Hyvän Tuulen Puoti -verkkokaupasta! 10 kappaletta näitä moduleita maksoi alennuksessa 16 € (normaalisti 20 €). Tilasin 10 kpleen setit mustana ja pinkkinä, katotaas kuinka värikkään maton siitä saan aikaiseksi vessanpöntön ympärille. :) 

Kuvat: www.hyvantuulenpuoti.fi

Jotenkin nämä 13 x 13 cm -kokoiset koristeet on yhdistettävissä toisiinsa. Eiköhän tuo selviä, kunhan saan koristeet käsiini. Toivotaan... :D

Näin entisenä verkkokauppiaana voin todeta, että toimiva systeemi Hyvän Tuulen Puodissa! Oli miellyttävä ja helppo asioida, ja tilaus sujui varsin kivuttomasti ja nopeasti. Postikulut olivat tälle satsille 6,27 euroa. Nyt sitten seuraillaan, koska tilaus saapuu meidän lähipostiin. Toivottavasti pian, että saan äkkiä piristettyä meidän kylppärin ilmettä! :)

Ensimmäinen haasteeni!

Sain ensimmäisen haasteeni Ninian maailmassa -blogin Hanna-Riikalta. Kiitokset, tämä on kivaa! :) Kerron siis tässä postauksessa kymmenestä viime vuoden parhaimmasta, hauskimmasta, ihanimmasta tai kamalimmasta mutta mieleenpainuvimmasta muistosta ja tapahtumasta vuodelta 2011. Lisäksi ohjeistettiin kertomaan myös mahdollisista toiveista, odotuksista ja miksei lupauksista vuodelle 2012. Ihan random-järjestyksessä tulevat, eivät ole paremmuusjärjestyksessä. No niin, here we go! :)

1. Täytin maagiset 30 vuotta vappuna. Vaikka ikä on vain numeroita, niin silti se jotenkin pisti ajattelemaan. En nyt mistään kriisistä puhuisi, mutta on vain tullut ajateltua kaikenlaista, esim. että neljättä kymmentä tässä nyt käydään, huh. :) Muistan, kun joskus ehkä 13-14-vuotiaana (tai jotain sellaista) ajattelin, että sitten kolmikymppisenä minulla on mies, lapsia, omakotitalo, hyvä työura jne. Koirasta en ole ikinä haaveillut. :D No, mies minulla on, muuten reilun viidentoista vuoden takaiset suunnitelmat eivät ihan pidä paikkaansa. Mutta on sitten sen verran paljon ihanampi mies rinnalla, että korvaa nuo muut suunnitelmat. <3 <3 <3





2. Iso asia viime vuonna oli, että reilun kolmen vuoden yrittäjyydestä siirryin työntekijäksi. Vapaus määrätä omista työajoista ja tekemisistä katosi sen siliän tien. Mutta jos tässä nyt kypsytellään hetki aikaa ja mietitään rauhassa tulevaisuutta, niin kuka tietää, jos saan joskus palata takaisin yrittäjän elämäntapaan. Sitä kuitenkin suorastaan rakastan, hullu kun olen. :)


3. Vietimme mieheni kanssa reilun viikon kolmikymppisjuhlamatkallani Irlannissa. Irlanti on ihana maa! Mistä tulikin mieleeni, että en ole täällä ihan kaikkia juttuja reissustamme vieläkään kertonut... Noo, parempi myöhään kuin ei milloinkaan! :) Autoilimme ympäri Irlantia ja näimme paljon. Mahtava matka!





4. Maaliskuun alussa muutimme uuteen kotiin, olemme viihtyneet tosi hyvin! Aina aluksi muuton jälkeen uusi lähiseutu tuntuu niin oudolta ja tekisi mieli vain mennä käppäilemään takaisin sinne, missä ennemmin asui. Mutta nyt taas en voisi kuvitella palaavani takaisin, olemme siis ihan hyvin tänne kotiutuneet.


5. Elokuussa minulta paloi käämit kilotaisteluni kanssa ja päätin vihdoin tosissani tehdä asialle jotain. Jouluun mennessä olen onnistunut laihduttamaan 10 kg ja projekti jatkuu myös tänä vuonna. Siinä siis lupaukseni uuteen vuoteen! :)


6. Hyppäsin elämäni ensimmäisen laskuvarjohypyn kesäkuussa. Sain tandemhypyn mieheltäni synttärilahjaksi. Kokemus oli niin mahtava ja ikimuistoinen! Siitä alkoivatkin haaveet laskuvarjohyppykurssista ensi kesänä. Katsotaan kuinka säästöprojekti etenee, että saan "pikkuhilut" kasaan kurssia varten. :)





7. Olimme tyttöjen reissulla Riikassa pidennetyn viikonlopun syksyllä. Riika on tosi kiva kaupunki! Juuri sopiva tällaiseen minilomaan ja hengähdystaukoon. Vanha kaupunki on kaunis, upeita vanhoja rakennuksia.





8. Nautiskelimme vuoden mittaan muutamaan kertaan myös mökillä. Se vain sitten on ihanaa! Minäkin olen sen verran rauhoittunut näin iän myötä, että jaksan siellä nykyään oleskella vaikka kuinka kauan. Joitakin vuosia sitten ajatuskin viikosta keskellä ei mitään, sai aikaan oikeastaan vain kylmiä väreitä. Mutta nyt mökötän, kun pitää lähteä pois. :)





9. Nyt tänä vuonna 2012, toivoisin löytäväni uuden suunnan elämälleni työuran suhteen. Muutenhan kaikki on kunnossa. :) Toivon, että vihdoin näin kolmikymppisenä keksisin, miksi haluan tulla isona. Vanhat unelmat ja suunnitelmat kun eivät enää oikein ole ajankohtaisia ja mielenkiintoisia. Ehkä tämä tästä, kun vain malttaisi odottaa!


10. Aloitin Pinkki työhuone -blogin heinäkuussa ja samalla tiellä ollaan ja jatketaan edelleen! :) Olen aina tykännyt kirjoittamisesta, vaikka en sitä ammatikseni olekaan ikinä tosissani haaveillut. Nyt saan toteuttaa itseäni sitten täällä höpötellen kaikkia juttuja. Blogi on myös samalla niin kuin päiväkirja, johon tallennan mukavia juttuja. Ja tottakai on hienoa aina välillä vain hengähtää kaikesta ja uppoutua hetkeksi blogien maailmaan eli tutummin blogistaniaan. Kiitos siis kaikille teille, jotka luette näitä turinoita! Olette ihania! :)

Heitän tämän haasteen eteenpäin Inanaalle (White & Fresh), Outille (Hyypiön elämää) ja Lumolle (Lumo Lifestyle), mutta kivaa olisi lukea myös muidenkin viime vuodesta. Ei kun muistelemaan! :)